Etusivu    Ilmakuvat    Lentopäiväkirja 

Vuorossa oli eksoottinen lentoretki Länsirannikolla merenkurkussa sijaitseville Rönnskärenin saarille. Jääolosuhteet mahdollistivat turvallisen lentämisen noinkin kauaksi merelle.

Bergön saarelle johtavan tien päähän kalasatamaan oli kerääntynyt joukko Movailijoita tutustumaan saaristomaisemiin. Kahta oppilasta koulutettiinkin meren rannalla. Kukaan muu ei lähtenyt lentämään kohti näkymättömissä olevaa Rönnskärenin saariryhmää. Itseäni kiehtoo tällaiset eksoottiset ja ennen lentämättömät paikat. Sää oli ihan huippu merelliseen lentoon eli lämpötila lähellä nollaa ja verkkainen tuuli, sekä lähes pilvetön taivas.

Tuolla Rönskärenin saariryhmässä se Fäliskäretin entinen luotsiasema sijaitsee

Starttasin kalasataman rannasta ilmaan. Taustalla näkyy Bergön saarelle johtava lossiväylä.

Matka kohti tuntematonta alkaa. Tuolla jossain 24 kilsan päässä on päämäärä, vain varjo seuraa kulkijaa, tai siis minä seuraan varjoa.

Tällaisia karikoita oli matkanvarrella ja pikku kalastaja tönöjä vähän joka saarella.

Matka etenee ja pian alkaa Fäliskäret nimisellä saarella seisova 1784 vuonna rakennettu punainen puupooki hiukan näkymään horisontissa.

välisaarien mökkejä. melko karu ympäristö.

Joku haluaa erottua vähemmän ympäristöstä ja tervaa mökkinsä sen mukaan.

Hitto siellähän se Fäliskäretin puupooki jo siintää, ei muuta ku täysillä eteenpäin kohti Ruotsia. Hämmästyttävää muuten se että koko jääalue on lumipeitteinen eli jokapaikassa hyvät startti ja laskeutumis olosuhteet tarpeen vaatiessa, mikäs tässä on lennellessä ja seikkaillessa.

Vihdoin aletaan olla perillä Rönnskärenillä. Olen taatusti ensimmäinen ihminen joka näillä saarilla lentää varjoliitimellä, tosin aiempina vuosina lensimme tuosta melko läheltä pohjoisempaa ohi kun ylitimme merenkurkun Uumajasta Vaasaan meren lainehtiessa. Tää tuntuu nyt paljon turvallisemmalta :) Kauempana näkyi kyllä jo heikompia jäitä ellei ihan sulaa.

Siinä se on päämäärä, Fäliskäretin saari jonka rakennukset on nykyään metsähallituksen omistuksessa kun luotsitoiminta lopetettiin vuonna 1983

Suomen vanhin säilynyt Puupooki.

Tein pari kunniakierrosta puupookin läheltä ja sitten poispäin. Juuri kun olin lähdössä niin pari kelkkailijaa ajoi viereisen saaren rantaan ja heiluttelivat täällä ennennäkemättömälle kulkijalle. alunperin oli tarkoitus laskeutua tänne ja paistaa makkarat saaren grillikatoksessa mutta yksin siihen ei viitsinyt alkaa joten suuntasin samantien takaisin manteretta kohti.

On siinä selkosta painaa takaisin. Kelkkailijoita täällä on näköjään pyörinyt.

No siinä taas yks tulee vastaan ja joku laituriponttooni reessä. Ei varmasti ole ennen vastaan tullut varjoliidintä Rönskärenin reissulla.

Yhytin merikotkan rannikon tuntumaan saavuttuani.

Ytterbådanin saarella oleva kalasatama

Lopuksi koukkasin saaressa lossiyhteyden päässä olevan Bergön keskustan kautta.

No tämän takia tietysti piti koukata.

Tainnu EU- tuet loppua kasvihuoneyrittäjältä.

Sitten takaisin lossin alkupäähän. Tuulivoimaa tulee kunhan tuulee.

Varjon varjokin lentää mieluummin jään kuin veden päällä :)

Ei ne lossit tiiä näköjään liikennesäännöistä mitään. Taitaa joku siellä kuvia ottaa kotimatkalla. Ei taida ihan jokapäivä tulla varjoliidin vastaan väylällä.

Ja sitten laskutouhuihin muutaman kiekan jälkeen. Täällähän on romua jäällä ku raatteen tiellä :)

Movaoppilas Ilpo siinä lähdössä enskertaa Moottorin avulla ilmaan. Mahtaa jännittää.

Opekin joutuu karkuun juoksemaan.

Hienosti lähti tokalla vedolla. Tästä se harrastus alkaa ja joka kerta se on helpompaa tästä eteenpäin.

Lentojen jälkeen poikettiin syömään läheiseen rantaravintolaan ja siellähän se vasta oikein selvis miten mahtavilla paikoilla sitä käytiin Movalla. Upea reissu ja lento kertakaikkiaan. Minkähän paikan sitä seuraavaksi kävis valloittamassa ?