Etusivu  Lentopäiväkirja   Ilmakuvat 

Hienoimmat lentoni 

6. 6. 2004

HELSINGIN MAISEMISSA

Naisväki sai houkuteltua minut kuskiksi viikonlopulle Hesaan kirppareita kiertelee. Salaa otin "persepotkurin" autonperään, jos vaikka välissä livahtas lentämään.   Kuinka ollakkaan, lähdin lauantai iltaa viettämään tuonne Bodomin murhajärven maisemiin, jos vaikka löytys hyvä starttipaikka ja etenkin jos termopuuskainen tuuli alkais vaikka näyttämään ennen hämäriä lannistumisen merkkejä.   Olin soitellut etelän lentäjille, molemmille Jukille, (Soini, Juvankoski) että jos vaikka sais lentoseuraa outoihin maisemiin, mutta ei etelän miehistä ole näköjään mihinkään,  päästävät tällaisen maalaispojankin lentelemään ominpäin holtittomasti reviireilleen. Soinikin vain haikaili Kaskiston pellolle narunpäähän. On aikoihin eletty sanon minä.    Erinomainen starttipaikka löytyi Bodominjärven vierestä Pohjoispuolelta. Suora kytötie viljapeltojen välissä ja ihan tuulensuuntainen ja autolla pääs ihan startin kohtaan. Lupia en lähtenyt kyselemään keltään, koska askeltakaan ei tarvinnut ottaa pellon puolella.   Kaikki sujui ihan nappiin, puolen tunnin odottelun jälkeen tuulikin alkoi tyyntymään ja pääsin yhdeksän maissa illalla starttaamaan. Alussa vielä möykytti hiukan, mutta hetken päästä tuuli oli jo melko tasaista ja tuntui etenevän vastaseenkin hiljaa.

Näin upea "lentokenttä" löytyi Bodominjärven rannan tuntumasta, eli tuosta vanin edessä olevan männyn kohdalta tien suuntasesti ilmaan.
     

tuo pitkänmallinen niemikö se murhapaikka oli?   

vai tuo tylpempi niemi? En ole niin tutustunut asiaan. Kertokaa viisaammat.
 

Lensin koko ajan Helsingin TMA:n alapuolella ihan lähialueen rajan tuntumassa kohti rannikkoa. Otin yhteyttä Helsinki Vantaan torniin ja ilmoitin sijaintini, koska 5 kuumailmapalloakin oli samalla alueella.    taustalla Nesteen torni tai tornit
 

Perkkaan kohdalla kysyin lupaa lähialueelle keskustan suuntaan, mutta lennonjohtaja ei antanut lupaa alueelle ilman tuota transponderia, joten pysyin lähialueen ulkopuolella ja korkeudeksi piisas hyvin TMA:n alapuoli, eli alle 1300 jalkaa. Nuissa kuumailmapalloissa on varmaan tuo ponderi, koska saivat mennä CTR alueelle.   Leppävaaran "kivikylä" ei kyllä ole mielestäni ihmisen paikka asua. Jos minun pitäis täällä asua niin varmaan hulluksi tulisin ja lentäsin täältä suurilla lisätankeilla, vaikka lappiin karkuun. Ihan oikeesti sääliksi käy näitä uraputkeen päänsä työntäneitä ihmisraukkoja. Kyllä maalla on sentään mukavaa.
 

sama paikka vähän laajakulmaisemmin. Taustalla näkyy Helsinki Vantaan kenttä.
 

Vermon ravirata
 

Lähemmäs merenrantaa en viitsinyt mennä, koska Lännen ja Luoteen välinen ylätuuli oli kuitenkin niin kova, että eteni melko hitaasti takaisinpäin trimmit päällä (olispa ollu jo Action niin olisin varmaan käynyt kauempana) ja sekin, että rintama lähestyi jo lännestä auttoi tekemään paluupäätöksen Bodominjärvelle. Hämäräkin alkoi jo laskeutua.    Aika hyvin pääs lentelemään alueella, koska peltoja oli siellä täällä ja niitä pitkin olis voinut jatkaa ihan merenrantaan saakka. Hieno lento joka tapauksessa.  

Arto