Etusivu    Ilmakuvat    Lentopäiväkirja 

Heräilimme Utsjoella kapakan takaa ja suuntasimme kohti Nuorgamia. Lentokeli näytti jatkuvan.

Tuollaisen Plaanin Jari nohevana miehenä loihti tälle päivää ja se lähti sitte ilmateitse Helsinkiin. Soitto perään ja ilmoille. On se helppoa kun sen osaa.

Nyt meni tarkalle, Ehdin vain nipinnapin ennen Jaria ilmoille ja kuva maahisesta jäi saamatta :) Tuuliolosuhteet olivat ihanteelliset startissa. Lähtöpaikka oli Nuorgamista Pulmankijärvelle menevän tien vieressä oleva Isonkivenvaara. Starttialusta on täällä kuten Ailegasillakin kivinen joten sopivaa askelluskohtaa pitää hiukan mallata, ettei kompuroi.

Pikku lampia tunturimaisemassa.

Jari siellä jo laskeutuu Nuorgamiin ja Tenojokilaaksoon. Keskellä Pulmankijärvelle johtava tie

Näkymä Nuorgamista Tenon alajuoksulle.

Nuorgam vasemmalla ja Norjan puoli oikealla.

Nuorgam City.

Pitihän sitä paukuttaa kameraa kun tänne asti on tultu. Tuskin tulee toistakertaa täällä lennettyä.

Hienosti näkyy pohjan muodot Tenojoessa kun vesi on alhaalla.

Lohestajien veneet huilaa vaikka kalat poukkoilee joessa.

Puottelin menemään ylävirtaan melko alhaalla koska keli oli hyvin miellyttävän tasaista, eli piimää.

Tästä Alakönkäältä käänsin takaisin Nuorgamiin.

Leirintäalue Norjan puolella.

Matkalla Nuorgamiin huomasin kelin hieman käyneen möykkyisemmäksi ja kun käännyin keskustan kohdalta kohti vaaran laella olevaa starttipaikkaa, samalla korkeutta lisäten huomasin tuulen taas voimistuneen ja lisäksi nousun aikana oli voimakas nouseva virtaus joten korkeutta tuli ihan tyhjäkäynnilläkin. Vaivoin eteni trimmit auki laskupaikkaa kohti. Jari oli laskeutunut jo hiukan aiemmin ja jännäs laskupaikalla että kuinka minun käy koventuneen tuulen vuoksi. Lasku sujui ihan nappiin siihen saakka kun jalat otti maahan. Tuuli oli niin kova että tulin suosista laskuun trimmit täysin auki ja silti juuri ja juuri eteni. Horjahdin kuitenkin taaksepäin heti maakosketuksen jälkeen enkä ehtinyt kunnolla pyörähtää ja kuolettaa siipeä joten siipi veti minut tienpenkkaa alas ja lopuksi kaaduin ja satutin hiukan toista jalkaa. Onneksi siipi pysähtyi tien vieressä olevaa kartoitusmuistomerkkiä vasten eikä vetänyt minua enempää. Tuli pieni arviointivirhe tuulen voimakkuuden suhteen enkä siten tajunnut ottaa siiven kuoletusta tosissaan. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Nuorgamista jatkoimme matkaa kohti varangin vuonoa ja Pykeijaa. Jatkuu.